Tiedätkö sen perinteisen aamuvuoron osastotyössä? Lääkkeidenjakokierto pitäisi tehdä, kirjaamiset ovat tekemättä ja lounastaukokin pitämättä. Ennen kuin ehdit aloittaa mitään näistä potilas pyytää päästä vessaan. Samalla puhelin soi ja omainen kyselee toisen potilaan kuulumisia. Osastonhoitajakin on pyytänyt kirjoittamaan kommentteja vaaratilanteista ja riskien hallinnasta. Samaan aikaan osastotunti on alkamassa ja ohjauksessasi oleva opiskelija kyselee mitä seuraavaksi voisi tehdä.
Tosiasiassa et taida tietää enää itsekään mitä tekisit. Minkä tehtävän priorisoit ensimmäiseksi? Suoritatko hutiloiden useampaa samanaikaisesti? Saatko kaikki potilaat hoidettua vai joustatko omista oikeuksistasi? Työaikaakaan ole jäljellä kuin tunti ja jatkuva joustaminen ylitöihin alkaa kuormittaa. Eikä näiden päivien jälkeen jaksa kotona kuin huokailla.
Edellä kuvatun kaltaiset kokemukset ovat tuttuja monille sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöille. Tehyn teettämän tutkimuksen mukaan vuoden 2020 alussa erikoissairaanhoidossa työskentelevistä hoitajista 85 % on suunnitellut lähtöä alalta. Monet eivät koe palkan vastaavan työn vaativuutta. Huomion hajaantuessa työssä he kokevat potilasturvallisuuden vaarantuvan. Toisaalta monet hoitajat ovat ylpeitä työstään ja haluavat haasteista huolimatta jatkaa alalla. Alan pitovoimaa lisäisivät vastaajien mukaan työn vaativuutta vastaava palkkaus, kohtuullinen työmäärä ja hoitotyön järkevä resursointi. 1
Nykyajan työkulttuurissa on havaittu epäedullisia muutoksia. Suomessakin työkulttuuria tutkitaan ja pyritään kehittämään kansallisin ohjelmin. Työterveyslaitoksen Hyvinvointia työstä 2030 skenaarioraportti mainitsee työn suurimmiksi muutossuunniksi ylitsepursuavuuden, ennakoimattomuuden, sidoksisuuden, vaihtelevuuden ja päivittämisen tarpeen. 2 Agenda 2030 ohjelman tavoitteissa nimetään sekä henkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen että turvallinen työn suorittaminen. 3
Jatkuva äärirajoilla työskentely altistaa uupumiselle. Lisäksi omien arvojen kanssa ristiriidassa oleva toiminta työssä syö runsaasti psyykkistä energiaa ja kuluttaa voimavaroja. Toisaalta myös tärkeiden asioiden eteen ponnisteleminen saattaa olla hankalaa ja uuvuttavaa. 4
Työterveyslain velvoittamana työnantajan vastuulla on edistää työn ja työympäristön turvallisuutta ja terveyttä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sisäiset toimintakulttuurilliset ja resurssilliset ongelmat voivat muodostaa uhkaa työntekijöiden terveydelle. Työnantajan vastuulla on reagoida havaitsemiinsa työtekijöiden työssä jaksamisen muutoksiin. 5
Johtamisen muutoksella mahdollisuus hyvinvointiin?
Usein mediassa näemme paljon perusteluja ja tarvetta yksilöiden ominaisuuksien kehittämiseksi esimerkiksi ajanhallinnan, stressinsiedon, palautumisen ja itseohjautuvuuden osalta. Kuitenkin työelämään vaikuttavat sosiaali- ja terveysalalla voimakkaasti vahva organisaatiolähtöisyys ja –johtoisuus. Yksilön ominaisuuksien kehittämisen tueksi tarvitaan järjestelmällistä ja suunnitelmallista johtamisen muutosta sekä aktiivisempaa tahto- ja toimintatilaa kohti aidosti kestävää työkulttuuria näiden alojen sisällä. 6
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat pitkään valittaneet työuupumusta, kiirettä ja stressiä. Työtä pidetään merkityksellisenä, mutta nykyisillä toimintatavoilla arjessa ei ole riittävästi aikaa paneutua asiakkaaseen ja hänen ongelmiinsa. Työntekijät ovat erittäin hyvin koulutettuja ja ammattitaitoisia, mutta hierarkkinen päätöksenteko ja johtaminen esimiesvallalla ei ole valmentanut asiakasrajapinnassa toimivia riittävästi itseohjautuvuuteen. Valtaa delegoidaan ylhäältä alaspäin, mutta se johtaa tiukassa tilanteessa helposti sen siirtymiseen takaisin ylöspäin vastuunottamisen pelossa. 7
Sote- organisaatioissa tehdään runsaasti työhyvinvointiin liittyviä kehittämishankkeita, mutta johtamisen ja yhteistyön rakenteita ei ole kaikilta osin suunniteltu tukemaan työhyvinvointia. Tutkimuksista tiedetään, että työntekemistä motivoi mm. mahdollisuus vaikuttaa itse työhönsä, päättää työtään koskevista asioista sekä yhteisöön kuuluminen. Edellä mainittuja tekijöitä ei ole riittävän laaja-alaisesti hyödynnetty johtamisessa. Ihmisten johtaminen toimivalla vuorovaikutuksella ja huomion kiinnittäminen työhyvinvointiin ovat avaimia siihen, että lisääntyvät tuottavuustavoitteet pystyvät toteutumaan ja henkilöstä pysyy työkykyisenä. Tyytyväinen ja motivoitunut henkilöstö luo edellytyksiä hyvälle asiakaskokemukselle ja palvelujen vaikuttavuudelle. 7
Lähteet
Lähteet:
- Holmberg, Jan 2020. 5 syytä, miksi hoitajat pakenevat hoitoalalta. Tehy ry. https://www.tehylehti.fi/fi/blogit/mainio/5-syyta-miksi-hoitajat-pakenevat-hoitoalalta
- Kokkinen, Lauri (toimittaja) Työterveyslaitos. 2020. HYVINVOINTIA TYÖSTÄ 2030-LUVULLA SKENAARIOITA SUOMALAISEN TYÖELÄMÄN KEHITYKSESTÄ. Helsinki. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140712/Hyvinvointia%20ty%c3%b6st%c3%a4%202030-luvulla.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ’Valtionneuvoston kanslia 2021. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030
- Salmimies, Raija & Ruutu, Sirkku 2014. Itsensä Johtaminen. Helsinki: Talentum Media
- Finlex 2021. Työterveyshuoltolaki. Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383
- Työterveyslaitos 2021. Muistilistat työpaikan toimijoille. https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/masennus-ja-tyo/muistilistat-tyopaikan-toimijoille/
- Otala, Leenamaija & Mäki, Tiina 2017. Palvelut uudistuvat ja johtaminen muuttuu sote-alalla. Teoksessa Martela, Frank & Karoliina Jarenko & Sami Paju. Itseohjautuvuus: Miten Organisoitua Tulevaisuudessa? Helsinki: Alma Talent.
Kuvat: Tarja Sääski, Anna Nordbäck-Wasiljeff, Creative Commons, Medium.com, www.hunterbusinessschool.edu, www.entrepreneur.com.
Kirjoittajien esittely: Terveyden edistämisen YAMK opiskelijat; Malla Lappeteläinen – Fysioterapeutti, Tarja Sääski – Sairaanhoitaja, Anna Nordbäck-Wasiljeff – Terveydenhoitaja, Nina Kangasniemi – Osteopaatti/Sosionomi, Oskari Niemi – Fysioterapeutti
Tämä blogi kuuluu YAMK Terveyden edistämisen tutkinto-ohjelman Terveysviestintä -toteutukseen, josta ovat vastanneet asiantuntija Elina Ala-Nikkola sekä lehtorit Kristiina Heinonen ja Teija Rautiola. Blogikirjoittamista ovat ohjanneet toteutuksen lehtorit.
Ei kommentteja